Motivaatio hukassa! LÖYDETTY!

Nyt sais kyllä joku motivaatiokärpänen lennellä taas tähän suuntaan. Jotenkin päivä päivältä tuntuu, että huvittaa vähemmän ja vähemmän.

// edit 45 minuuttia myöhemmin: Heti kirjoitettuani nuo yllä olevat lauseet pohdin, miksi hitossa istun tässä ruikuttamassa motivaationpuutetta enkä ennemmin kaiva sitä itsestäni esiin! Vedin siis lenkkikamat päälle ja lähdin juoksemaan. Viimeisestä juoksulenkistäni on aikaa pari viikkoa, ja heti kun endomondon täti huusi korvaani "10 minutes, medium intensity" tuntui kuin koko kroppani olisi lähtenyt lentoon. En lopeta juoksemista enää koskaan. Rakastan sitä. ♥

Päivitystä

Nyt on ollut kyllä melkoinen blogihiljaisuus käynnissä. Koulun suhteen on ollut ihan järjetön kiire ja töitäkin on riittänyt.

Viime viikonloppuna vaaka näytti ensimmäistä kertaa plussatulosta. Hitto mikä - suomeksi sanottuna - vitutus siitä irtosi. Tyly Tammikuu sujui ihan hyvin, mutta kun siitä päästiin, minulta lähti homma taas ihan liikaa käsistä. Ja samalla liikkuminen on pari viime viikkoa ollut huomattavasti vähäisempää, kun kouluhommat on painaneet päälle.

Olen kuitenkin ottanut tässä parin päivän aikana melkoista niskaotetta itsestäni, ja varasin ensi viikolle vaikka minkälaista liikuntaa, joten toivottavasti tämä tästä. Enhän mä toki tähän leikkiin ryhtynyt kuvitellen painoni putoavan tasaisen kauniisti kunnes painan ihannepainon verran. Aina tulee takapakkeja, se kuuluu kaikkeen elämässä. Jotenkin mua vaan pisti ärsyttämään se, että tämä johtuu ihan tasan minusta itsestäni ja siitä, että olen syönyt väärin. Lisäksi olisin sallinut ekan takapakin koittavan vasta joskus muutaman kuukauden kuluttua.

No mutta näillä mennään, ei auta. Tänään: 170cm ja 109kg. Buu.